päättyneet projektit
Seuraavassa on yhteenveto Tampellan Teollisuusoppilaitoksen hallinnoimista ja Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamista päättyneistä projekteista:
Ei ole naisten ja miesten töitä. Vain töitä. Tee rautainen valinta, sorvaa elämääsi positiivinen kierre.
Näillä sanoilla houkuteltiin naisia kouluttamaan itsensä teknologiateollisuuden töihin. Virina -koulutukset olivat ennakkoluulottomille naisille portti monipuolisiin metalli- ja sähköalan töihin. Töihin, joiden joskus kuviteltiin olevan vain miesten töitä. Virinan viesti oli: "Nainen, hanki ammattikoulutus teknologiateollisuuden töihin: tutustu – kouluttaudu – työllisty". Tavoitteen saavuttamisessa riittää tekemistä. Virina -hanketta suunniteltaessa kysyttiin 30:ltä Tampereen alueen merkittävimmältä teknologiateollisuusyritykseltä, paljonko heillä on naisia tuotantotehtävissä. Vastaus on paljon kertova, sillä naisten osuus oli 3,7 %.
Virina -koulutus oli vähän kuin suhteen rakentamista. Alussa tutustuttiin ja jos homma toimi, niin aloitettiin tiiviimpi seurustelu, joka parhaimmillaan päättyy pitkäaikaiseen seurusteluun, eli töihin. Naisten ura teknologiateollisuudessa alkoi kahden kuukauden mittaisella työvoimakoulutusjaksolla, jossa tutustuttiin tarkemmin teknologiateollisuuteen, sen tuotannon ammatteihin ja työpaikkoihin.
Koulutus sisälsi sekä pienryhmäohjausta että henkilökohtaista ohjausta. Opiskelijat saivat ohjauksen lisäksi tietoa teknologiateollisuusalan yrityksistä, ammateista, työtehtävistä, työnantajien vaatimuksista, koulutusmahdollisuuksista ja -tutkinnoista. Opetusaineina olivat yleistekniikka, piirustukset, materiaalitekniikka, hitsaus- ja levytyöt, koneistus, koneenasennus ja sähkötekniikka.
Koulutusjaksolla tutustuttiin myös oikeasti alaan tekemällä omin käsin hitsaus-, koneistus- ja koneenasennustöitä ja käymällä alan yrityksissä. Koulutuksessa oppilaat saivat myös tietoa omista mahdollisuuksistaan ja soveltuvuudestaan teknologiateollisuusalan töihin. Lisäksi oppilaille tehtiin henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa rakennettiin polku ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun kautta työhön.
Tutustumista seurasi seurustelu eli ammatillinen koulutus, eli jos ala tarjoaa oppilaalle sitä mitä hän etsii ja oppilaalla on ne ominaisuudet, se motivaatio sekä innostus, jota teknologiateollisuus tarvitsee, alkoi seurusteluvaihe, eli ammatillinen koulutus oppilaan valitsemalle alalle. Aloja olivat metalli-, sähkö/elektroniikka- tai tarvittaessa myös muu teollisuus.
Tekemällä oppii parhaiten. Siksi ammatillisessa koulutuksessa ei istuta pelkästään koulun penkillä, vaan siihen sisältyy runsaasti käytännön harjoittelua niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin. Ammatillisen koulutuksen muoto voi vaihdella opiskelijoiden toiveiden että yritysten tarpeiden mukaisesti. Virina tekee yhteistyötä alueensa oppilaitosten ja kouluttajien kanssa. Opiskelijalle valittiin kouluttajaverkostosta tavoitteisiin sopiva koulutus. Koulutusmuotona voi olla oppisopimus-, työvoima-, omaehtoinen tai monimuotokoulutus.
Virina -koulutuksen lopullisena tavoitteen oli suhdevertauksen mukaisesti vakiintuminen, eli työpaikka. Pirkanmaalaisista teknologiateollisuusalan yrityksistä jää lähivuosina runsaasti työntekijöitä eläkkeelle. Tämä aiheuttaa pulaa osaavista työntekijöistä. Virina -hankkeen tarkoituksena oli saada teknologiateollisuuteen lisää osaavaa työvoimaa purkamalla ammattialojen sukupuolenmukaista jakoa, eli saada ammattiaan vaihtavia työttömiä naisia töihin perinteisesti miehisiin teknologiateollisuuden ammatteihin.
Oppilaat ovat myös olleet innostuneita teknologiateollisuudesta ja sen tarjoamista koulutus- ja ammattimahdollisuuksista. Virina koulutuksen suoritti 175 oppilasta. Koulutuksen suorittaneista oppilaasta 147 on innostunut heti jatkamaan teknologiateollisuusalan ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi kymmenen opiskelijaa aikoo tulevaisuudessa hakea teknologiateollisuusalan koulutuksiin.
Virinan hyvistä käytännöistä kolme tärkeintä olivat Virina - motivointijakso, markkinointimalli sekä tasa-arvotyö. Virina -koulutusten tarkoituksena oli herättää naisten motivaatio hankkia uusi ammatti teknologiateollisuudesta. Motivaatiota herätettiin antamalla konkreettisen tekemisen kautta naisille myönteisiä ”minä osaan ja pystyn” kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Myönteisten kokemuksen kautta myös purettiin myös teknologiateollisuuteen liittyviä ennakkoluuloja.
Virina -koulutuksissa yhdistettiin kaksi hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä elementtiä, eli työelämälähtöisyys ja naisten erityistarpeet. Projektin tarve pohjautui vahvasti Pirkanmaan teknologiateollisuuden tuleviin osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Koulutuksessa oli heti alusta lähtien mukana oppiaineita joita joko vaaditaan työelämässä kuten erilaiset lupa- ja korttikoulutukset tai jotka tukevat teknologiateollisuusalan työtehtäviin siirtymistä, kuten piirustus- ja materiaalitekniikka sekä yleistekniikan opiskelu. Opiskelijat myös konkreettisesti tutustuivat alan ammatteihin tekemällä alan harjoitustöitä opetuspajalla. Tämä koulutuksen sisäänrakennettu työelämälähtöisyys antoi oppilaille paremmat mahdollisuudet siirtyä ja jatkaa ammatilliseen koulutukseen.
Erityisesti em. työelämälähtöisyys mahdollisti oppilaiden joustavamman ja helpomman siirtymisen työelämälähtöisiin koulutuksiin, kuten oppisopimuskoulutuksiin tai rekrykoulutuksiin. Toinen hyvä käytäntö oli Virina - koulutusten markkinointimalli. Mikään itsestään selvyys ei ollut se, että naiset kiinnostuisivat teknologiateollisuusalasta. Tarvittiin myytinmurtoa naisten saamiseksi hakemaan perinteisesti miehiseksi mielletylle alalle.
Markkinoinnissa käytettiin läpi linjan yhtenäistä ilmiasua. Markkinoinnin toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamiseksi käytettiin useita markkinointikanavia nettisivuista henkilökohtaiseen viestintään. Markkinointikanavien käytöllä pyrittiin seuraaviin tuloksiin:
Markkinoinnin tärkein tavoite oli alentaa naisten kynnystä lähteä opiskelemaan miehisenä pidetylle tekniselle alalle. Kyse oli motivoinnista ja asennemuokkauksesta. Markkinoinnissa käytettiin paljon esimerkkejä alalla toimivista naisista ja myös vertaistukea. Näillä pyrittiin saamaan naiset uskomaan itseensä ja siihen, että he voivat opiskella tekniikkaa aivan samoin kuin miehet.
Virinassa oli tasa-arvotyö läpileikkaavasti mukana. Teknologiateollisuusalan yrityksissä näkyy selvä jako nais- ja miesvaltaisiin töihin. Virinan missio oli rohkaista naisia hakemaan sellaisiin teknologiateollisuuden koulutuksiin ja työtehtäviin, joita ovat perinteisesti tehneet miehet. Naisia on hyvin vähän vaativissa teknologiateollisuuden tuotannon työtehtävissä. Esikuvat puuttuvat. Virina antoikin naisille motivoinnin, tuen ja ohjauksen kautta tarvittavaa rohkeutta hakea teknologiateollisuusalan vaativiin tuotantotehtäviin.
Virinan tehtävänä oli myös vaikuttaa yritysten asenteisiin. Asenteisiin vaikutettiin markkinoinnilla, yritysvierailuilla, seminaareilla ja tasa-arvosuunnitelmilla. Esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmia markkinoitiin Virinan tekemillä yritysvierailuilla sekä kirjekampanjalla. Kirjeessä markkinoitiin Tampereen seutukunnan alueella sijaitseville teknologiateollisuusyritykselle tasa-arvosuunnitelman toteuttamista yhteistyössä Virinan kanssa. Käytäntöjä on levitetty ja juurrutettu sekä Pirkanmaan ELY -keskuksen alueelle että muiden ELY -keskusten alueille. Esimerkiksi hankkeen kehittämiä malleja on levitetty valtakunnallisesti Elinkeinoelämän oppilaitokset (ELO)- verkostossa sekä hankkeen kanssa aiesopimuksen tehneiden oppilaitosten keskuudessa.
ProMet-hankeessa luotiin yritysten ja työhallinnon kanssa räätälöity kouluttautumis- ja työllistymismalli. ProMet koulutti pääasiassa levyseppä-hitsaajia ja koneistajia Pirkanmaan metallialan yrityksiin. Yhteistyössä oli mukana 50 metallialan yritystä. ProMet-hankkeen toimikausi oli 1.3.2003 – 31.5.2008. Hanketta hallinnoi Tampellan Teollisuusoppilaitos.
ProMetin koulutusmallilla torjuttiin metallialalle ennustettua työvoimapulaa. Hyvä suhdanne ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttivat kasvavaa pulaa metallialan työntekijöistä myös Pirkanmaalla. Mistä metalliin saadaan osaavia tekijöitä? Tähän kysymykseen ProMet-hankkeessa haettiin vastausta ja uusia keinoja.
Peruskoulutuksesta vastasi pääosin Tampellan teollisuusoppilaitos. Koulutusyhteistyössä ovat mukana myös Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Pirkanmaan oppisopimuskeskus.
Projektin hankkimilla koulutuksilla oli kaksi päätavoitetta: nostaa opiskelijoiden metallialan perusosaamista ja saada oppilaat työharjoittelun kautta työelämään. Koulutukset perustuvat yrityksiltä kerättyyn tietoon siitä, mitä osaamis- ja rekrytointitarpeita yrityksillä oli noin 6- 18 kuukauden päästä kyselyhetkestä. Ennakoinnilla ja koulutuksen räätälöinnillä pyrittiin poistamaan työpaikkaan johtamaton koulutus. Uutta projektissa oli myös oppilaiden valintajärjestelmä. Oppilaat kävivät läpi kolmevaiheisen valinnan; haastattelu, soveltuvuusarvio ja terveystarkastus. Valintajärjestelmällä pyrittiin varmistamaan, että oppilaiden motivaatio ja terveys koulutukseen ja metallialan työtehtäviin oli riittävä.
Hankkeen alkuperäisenä ideana oli jatkokouluttaa metallialan peruskoulutuksen saaneita. Peruskoulutettuja ei kuitenkaan ollut riittävästi metallialan runsaaseen työvoiman kysyntään nähden. Tarvittiin myös koulutusta innokkaille ammatinvaihtajille. Hankkeessa kehitettiinkin mallit kouluttaa ammatinvaihtajista levyseppä-hitsaajia ja koneistajia. Koulutukset olivat työvoimapoliittista koulutusta.
Oleellinen osa ProMet-koulutusta oli työharjoittelu työpaikalla. Kaikille oppilaille, joiden motivaatio koulutuksen aikana osoittautui riittäväksi, hankittiin työharjoittelupaikka. Samalla yhteistyöyrityksiä palveltiin tarjoamalla sopivia harjoittelijoita täyttämään yritysten nykyisiä ja tulevia työvoimatarpeita. Työharjoittelun avulla Tampellan Teollisuusoppilaitoksessa tai muussa oppilaitoksessa hankittu osaaminen räätälöitiin yrityksessäsi tarvittavaksi osaamiseksi.
Yksi keskeisimmistä tavoitteista oli saada aikaan toimiva yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkostossa työvoimatoimistot ohjasivat aktiivisesti henkilöitä hankkeeseen, yritykset ilmoittivat kulloisenkin työntekijä- ja osaamistarpeensa ja ProMet auttoi koulutettavat ja yritykset kohtaamaan toisensa.
ProMet-hankkeessa toimii olennaisena osana myös osaajapankki. Mikäli yrityksellä ei ollut mahdollisuutta palkata työharjoittelussa ollutta henkilöä työhön heti, hänet voitiin palkata osaajapankkiin. Osaajapankki tarkoittaa sitä, että Tampellan Teollisuusoppilaitos palkkaa oppilaan työharjoitteluun. Työharjoittelijat saavat metallin työehtosopimuksen mukaista oppilaspalkkaa. Palkallisessa työharjoittelussa oppiminen ja ammattiin harjaantuminen jatkuu.
Projektissa on tähän mennessä koulutettu yhteensä 181 henkilöä, joista naisia 37. Koulutuksen suorittaneita on 130, heistä oli 27 naisia. Välittömästi koulutuksen jälkeen koulutusalalle työllistyneitä on tällä hetkellä 116 heistä oli 19 naisia.
Pirkanmaata voidaan pitää Suomessa lasialan keskuksena, sillä lähes 2000 pirkanmaalaista työskentelee lasialalla. Ala on kehittyvä, kasvava ja tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän niin pysyviä, kuin määräaikaisia osaajia.
Lasialalla ei kuitenkaan ole alan peruskoulutusta. Projektin tehtävänä on ollut luoda lasialalle koulutusmalli, jossa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keinoin saadaan rekrytoitua lasialan yrityksille heidän tarvitsemansa työntekijät. Tämän lisäksi projektin tarkoituksena on ollut aikaansaada Tampereen talousalueelle lasialaa palveleva määräaikaisia työjaksoja varten tarkoitettu työvoimapooli.
Projektin kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset lasialan yritykset. Yritykset ovat luomassa yhteistyöverkkoa, jossa hyödynnettäisiin osaajapankkiin koulutettuja lasialan osaajia. Nämä osaajapankissa olevat työntekijät on tarkoitus työllistää Adecco - henkilöstöpalveluyritykseen.
Toista tärkeää osaa näyttelevät työttömät työnhakijat. Pirkanmaalla on runsaasti kohderyhmään kuuluvia työttömiä, joilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä teollisuuteen ilman koulutusta. Monilla on kuitenkin kokemusta ja kiinnostusta teollista työtä kohtaan. Lasityöntekijäkoulutus on mahdollisuus löytää uusi ammatti ja työpaikka. Kohderyhmäksi soveltuvat niin naiset kuin miehetkin. Lasiala on tekninen ala, joka sopii hyvin myös naisille.
Pääpaino projektissa on ollut koulutuksessa sekä sen kehittämisessä tarpeita vastaavaksi. Projektiin liittyvät koulutukset ovat olleet yhteishankintakoulutuksia, joissa yritykset ovat osallistuneet koulutuskustannuksiin. Koulutuksia on projektin puitteissa järjestetty kaikkiaan 7. Osallistuneita yrityksiä on ollut 10. Koulutuksen aloittaneita henkilöitä on ollut 86, joista naisia 12. Koulutuksen suorittaneita on 63, heistä 10 naisia. Välittömästi koulutuksen jälkeen koulutusalalle työllistyneitä on ollut 41, heistä 7 naisia. Tämän lisäksi muualle kuin koulutusalalle työllistyneitä on ollut 12 henkilöä (luvussa mukana koulutuksen työllistymisen vuoksi keskeyttäneet).
Lasialalla huomattiin, että rekrytointi voidaan hoitaa onnistuneesti myös työvoimapoliittisin keinoin. Toimintamalli vapauttaa yritykseltä resursseja ja sitoutumista haku- ja valintaprosessin osalta.
Toimintamalli antaa mahdollisuuden ennakoivaan rekrytointiin kausiluonteisella alalla. Mikäli ennakoitu kausivaihtelu ei tulekaan, on mahdollista työllistää opiskelija osaajapankin kautta.
Projektiin osallistui 1.4.1997 - 31.12.1999 välisenä aikana ensisijaisesti Hämeen läänin metallialan pk-yrityksiä, joilla on tuotannollista, ja alihankintapainotteista valmistusta ja jotka tekevät yhteistyötä alueen suurempien konepajojen kanssa. Koulutusryhmät koottiin projektiin osallistuvista yrityksistä sekä henkilökunnan jatkokoulutustarpeiden että tavoiteohjelman 4:n tavoitteiden mukaan.
Projektin tavoitteena oli kehittää henkilöstön tietoja ja taitoja nykypäivän teknologian vaatimuksia vastaavalle tasolle ja monipuolistaa tietämystä omaan työhön ja sen tuloksiin vaikuttavista tekijöistä.
Osuma -projektin hankekokonaisuus pohjautui Tampellan Teollisuusoppilaitoksen vuonna 1995 teettämään selvitykseen silloisen omistaja- ja yhteistyöyritysverkoston koulutus- ja kehittämistarpeista.
Hankekokonaisuudet muodostuivat yksittäisten yritysten strategioita tukevista henkilöstön kehitys- ja valmennusohjelmista, joihin lisäksi sisällytettiin mahdollisuuksien mukaan, koulutusohjelman luonteesta riippuen alla olevassa luettelossa esitettyjä tavoiteohjelman 4 mukaisia laadullisia tavoitteita.
Kehitys- ja valmennusohjelmissa huomioitavien laadullisten tavoitteiden luetteloa:
Hankkeissa keskityttiin levyseppä-hitsaajien, koneistajien, asentajien sekä toimihenkilöiden osaamistason selvittämiseen ja nostamiseen.